Hei rakas blogini lukija!

Olemme astuneet joulukuun puolelle. Tämä aika näyttäytyy meille monenlaisena.
Toisaalta voit löytää ympäröivästä maailmasta kaaosta, niin minäkin aika ajoin teen. 
Mutta, kun on hetkiä, jolloin minua havahdutetaan, pysäytetään vahvasti huomaamaan, että on muutakin, joka on hukkunut ihmisten hälinän, pelkojen ja kiireen alle.
Kun lisäsin lintulaudalle ruokaa, havahduin, kuinka kaunis onnela puutarhamme onkaan näin joulukuussa.
Syreeni on lumen kuorruttama ja kun linnut pyrähtelevät lumipeitteisen puutarhamme puiden oksistoissa, on hupaisaa, miten lintujen lennähtäessä sinne tänne, lunta tuprahtelee alas oksilta. 
Lintulaudalla saattaa olla 17kin lintua yhtä aikaa syömässä sulassa sovussa. Pakkasen kiristyessä ja taivaan värjäytyessä pastellin vaaleanpunaisen sävyihin maisema on kuin satukirjasta.
Puutarhan viisaat, vanhat suojelijapuut kaartuvat kauniina lumipeitteiden alla ja jouluvaloilla koristeltu kasvihuone ja kotimme muutkin rakennukset luovat onnellista, rauhoittavaa tunnelmaa. Tuon tunnelman syliin on hyvä pysähtyä aistimaan, miltä rauha tuntuukaan.
Maailma pyörii, riehuu ja pauhaa. Se tarjoilee loputtomasti erilaisia kuvia, niin kauan, kuin valitsemme kääntyä sinne päin.
Sillekin on aikansa kunkin kohdalla. On ollut minunkin ja välillä se on tarpeen. Olla siellä vahtivuorossa. Onneksi emme ole yksin. Voimme luottaa tovereihimme. 
On turvallista levähtää ja luottaa. Pysähtyä katselemaan joulukuuta, aistimaan vaikka hitaan kävelyn lomassa metsäisiä tunnelmia tai niinkuin minä tein, pyhitin viikonlopun hyvän ystävän seurassa vietetylle mökkilomalle villasukka ja takkatuli teemalla.
Eikä tarvita isoja rahoja. Pääasia on rauhoittuminen ja lepo. Hyvien energioiden lataaminen luonnon helmassa. 
Nyt maailmalla tapahtuu asioita, joiden tarkoitus on saada ihmiset järkkymään, luopumaan omasta päätäntävallastaan ja astumaan pelkoon, johon tarjotaan ratkaisuna omasta päätäntävallasta luopumista ja sen antamista muiden tahojen käsiin.
Nyt jos koskaan kysytään omaa voimaa, rauhaa ja kykyä tasapainottaa omaa itseämme.
Jos tuntee olevansa epätasapainossa tai pelossa, on tärkeää kysyä itseltään, mikä tuon pelon synnytti.
Näin olen tehnyt itsekin , monet kerrat. Kun olen löytänyt linkin, mikä sai pelon energian nousemaan minussa, olen poistanut linkkejä yksi kerrallaan.
Sen jälkeen voi kysyä, mikä lisää hyvää oloa, turvaa ja tasapainoa. Ja sen jälkeen tuo tilalle niitä elementtejä. 

Itse heitin aikoinaan Facebookin menemään jonkin aikaa harkittuani. Sinne jäi paljon raskasta energiaa, eripuraakin, väittelyä ja raskasta energiaa.

Instagram oli minulle pitkään todella tärkeä. Sain paljon valoa ja hyvää sitä kautta. Sain paljon myös olla tuomassa valoa sitä kautta. Mutta instagramin suhteen minulle tuli se sama tunne, mikä aikoinaan Facebookinkin suhteen.

Tiesin syvällä sisimmässäni, että minulle tekisi hyvää päästää tästä irti. Tein tätä työtä itseni kanssa kauan. Kanavassa oli niin paljon hyvää. Lopulta uuvuin kuitenkin informaatio tulvaan niin, että luovuin siitä ja se oli oikea päätös.

Siinä vaiheessa, kun kuulin facen, instan ja whatsapin alustaa pyörittävän tahon suunnittelemasta metaversumista, tein välittömästi päätöksen luopua myös whatsapista.
En halua antaa yhtään tukeani tai energiaani taholle, joka suunnittelee kuollutta universumia.
Minun universumin on valoisa, elävä ja siellä kukkii ja Soi. Ihmiset halaavat, laulavat, hymyilevät ja rakastavat. Siellä on perhosia, lintuja, eläimiä ja puutarhoja. Siellä on kauniita koteja, lämpöä ja rauhaa.
Siellä on halaamista, kohtaamista ja myötäelämistä. Inspiraatiota, yhdessä tekemistä ja riemua.
Lapsia, aikuisia ja ikäihmisiä. Perimätietoa, viisautta ja runsautta. Valoa, rakkautta ja syvää, intuitiivista aistimista.
Valomaailman läsnäoloa, keijuja ja enkeleitä. Vettä, tuulta, tulta ja maata. Väkevää ja kaunista. Ikuista. Se on minun todellisuuttani ja sitä minä haluan luoda ja sitä minä luon.
Saa tulla mukaan luomaan, aistimaan ja nauttimaan. Hommaa riittää! Jokainen on omassa tehtävässään. Olemme oikeilla paikoilla. Syyllisyyttä omasta polustaan ei kannata tuntea 
Me voimme tehdä upeita valintoja joka ikinen päivä! Se luo lohtua, iloa ja toivoa! Ollaan valmiita luomaan kauneutta, sillä ilmiselvästi viestiä on luettavissa, että se on meidän tehtävämme ja lahjamme lapsillemme ja jälkipolvillemme ja myös itsellemme, että vedämme tämän läpi!
Se on ollut myös sielujemme valinta. Olemme tulleet tekemään mielettömän tärkeää tehtävää todellisesta sielujemme toiveesta, vaikkemme sitä tietoisesti muista. Emme me turhaan täällä ole. Jokainen vaihe on tarkkaan suunniteltu. Jokainen oppi, kipu ja tehtävä. Jokainen riemu ja oivalluksen ja rauhan, sekä voimautumisen ja kiitollisuuden hetki. 
Luotetaan siihen, kun oikein tuntuu hankalalta, että se, mikä on varmaa, on muutos.
Aurinko nousee joka ikinen aamu. Ihmisten hälinän keskelläkin luonto odottaa rauhassa ja hoivaa, kun muistamme pysähtyä. Ikiaikainen rauha ei katoa minnekään. Se on meissä.
Luovutetaan välillä vartiovuoromme ja etsitään se oma rauhamme. Ei se ole sydäntämme kauempana. 
Paljon valoa, toivoa ja turvaa, sekä valomaailman hoivaa sinulle ihan jokaiseen hetkeen!
Sinä et ole yksin. ❤
Rakkaudella Pauliina

Jaa:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial