Hyvää huomenta rakas blogini lukija.

Etukäteis saatesanat.
Tämä kirjoitus syntyi jokin aika sitten, mutta sen ilmenemisen aika on nyt. Se täytyy selvästi julkaista nyt 5.5 porttipäivän kynnyksellä, joka ilmentää muutoksen energioita. Sattumaa ei ole. Jostain syystä blogin täytyy tulla julkaistuksi juuri nyt. Näin siis teen, kuten ohjaus on.
Tämä blogi ei nyt pelkästään virtaa, vaan tämä ryöppyää. Tämä ilmiselvästi haluaa tulla julkaistuksi ja koen, että universumilla on nyt sanottavaa ja minä olen kanava. Toivon, että tämä ymmärretään ihanana, positiivisena asiana, sillä kanaviahan me kaikki olemme, kirjoittamisen, taiteen, puheen, laulun ja energian ja parantamisen ym myötä.
Minulla oli tulossa ruoka, oli tiski kesken, sukkakin lähti jalasta ja kahvit valmistuivat keittimestä, mutta kun teksti aikoo tulla, minulla on vain annettava sen ilmentyä fyysiseen muotoon. Jotkut ehkä muistavat hetken instagramista. Aioin kirjoittaa aivan muuta, mutta se ilmenee fyysisyyteen, minkä täytyy. Koin sen vain pakottavana tarpeena kirjoittaa.
Ensinnäkin. Innostamisesta ja uuden ajan luomisesta olen puhunut jo aiemmin. Sitä tässä sivutaan ja sitä syvennetäänkin jonkin verran tässäkin tekstissä.
Koen kuitenkin syvästi, että minun on muiden aiheideni ohella aika alkaa tuoda blogiini myös Valomaailman ohjausta, mitä saan mm. unieni kautta. Niitä sirotellaan uniini aina aika ajoin ja joka kerralle ei välttämättä sanottavaa ole, mutta jos jotain tulee selkeästi, niinkuin nyt, minun tehtäväni on kertoa siitä teille eteenpäin.
Kierrättäkää kaikki informaatio oman sydänresonanssinne kautta. Niinkuin aina on hyvä tehdä, jotta saatte selville sen, mikä resonoi teidän oman totuutenne kanssa ja mikä ei. Sydämen ohjauksessa mennään.
Olen saanut hiljattain, muutama yö sitten unessa näyn. Olen pyytänyt, etten saisi mitään sellaisia asioita, jotka järkyttävät minut moneksi päiväksi raiteiltaan, koska enneunet esimerkiksi siitä, että joku sielu tulee siirtymään, joku ihminen menehtyy, on äärettömän raskasta tietoa vastaanottaa ja kantaa. Olen välillä herännyt aamuyöllä siihen, että itken ja koen syvää surua. Kuitenkin, aina, tämä tieto on peräisin Valosta ja pyyntöäni saada itselleni sopivaa informaatiota, on kuultu.
Näkijän polun avautuminen ei ole helppo tie. Se on kuitenkin rikas, moniulotteinen ja äärimmäisen opettavainen tie. Koskaan ei tule valmiiksi. Kokoajan saa oppia ja tehdä sydämen kuuntelun työtä.
Vallitseva maailman tilanne hämmentää nyt varmaan lähes kaikkia jollain tasolla. Valtava määrä informaatiota on liikkeellä ja valopäiden ja maailmantilanteen tiedostavien ja mediakriittisten porukkaa koetetaan nyt hajottaa ja hämmentää oikein kunnolla. Tämä tapahtuu kuitenkin tällä hetkellä minun maailmassani ja sinun kokemuksesi voi olla hieman, tai paljonkin erilainen. Se on täysin oikein.
Pohjalle halusin tuon vain todeta ja takertumatta sen enempää näennäisiin epäkohtiin, haluan avata oman unessa saadun näkyni teille. Lohduksi, varmistukseksi ja toivoa tuovaksi asiaksi. Ei ole todellakaan aika luovuttaa, menettää toivoaan, tai pelätä. 
Unessa olin aukealla paikalla. Ikäänkuin ”Maailman laidalla” tai ”maailman äärellä”. Edessä aukesi maisema, johon en kiinnittänyt sen kummempaa huomiota, kuin se, että olin korkealla ja maailma oli tavallaan alapuolellani ja maisema/ilma oli eteerinen, aavistuksen vaalenpunaisen sävyinen ja kaunis.
Olin yksin. Horisontissa tai oikeastaan hieman lähempänä, kuin horisontti, näin rakennusnosturin. Se, mikä tekee tästä erikoista, oli tuon rakennusnosturin koko ja väri.
Ylläoleva kuva (Postauksen kuvat Adobe stock) ei anna juuri mitään käsitystä tai tee unelleni oikeutta. Miksikö..Lue eteenpäin. 
Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomioni, oli se, miten VALTAVA tuo nosturi oli. Kanssani oli selkeästi Korkeampi energia. Oikein hätkähdin nosturin kokoa ja mietin, etten ollut koskaan, missään, nähnyt moista jättimäistä nosturia. Mietin siinä, että tuolla nostettavat asiat, rakennettavat asiat ovat äärettömän suuria. Mietin, miten nosturi pysyy pystyssä. Minulle näytettiin nosturin pitkä, nostava osa ja sen toinen pää, joka jatkui KAUAS toiseen suuntaan ja siellä oli suuri paino vastakappaleena, joka auttaa nosturia nostamaan massiivisia asioita.
Toinen asia, mihin kiinnitin huomiota, oli juurikin nosturin väri. En ole koskaan nähnyt sellaista. Nosturi oli täysin puhtaan valkoinen.Valkoinen. Minulle tämä väri symboloi vain yhtä asiaa.Valoa.
Lähdin purkamaan unta ja näkyä aamulla. Viesti on aika selkeä. Ihmisen ja maan ajassa kyse on tulevasta, vaikka aikaahan ei ole. Mutta nosturi näytettiin hieman kauempana. Ei horisontissa, mutta jonkin matkan päässä kuitenkin.
Toinen asia. Valo tulee tekemään ja tekee työtään. Työ on jo aloitettu. Se on jo menossa, mutta sen ilmeneminen elämässämme ja fyysisyydessämme kunnolla, konkreettisesti, odotuttaa vielä hieman. Sen voi kuitenkin jo nähdä. Yksityiskohtia emme vielä näe.
Se mitä tapahtuu, mitä valmistellaan ja mikä on rakenteilla, on massiiivisen suurta. Todella valtavaa. Uuden maailman rakennustyö on aloitettu. Todella. Ihmisyyttä saatan välillä epäillä, kyseenalaistaa. Uniani ja selvänäkyjäni? En koskaan. Nämä ovat tapahtuneet aina toteen. Joka ikinen kerta.
Oli kysymys niistä raskaammista asioista, koronasta, ihmisten rajoittamisesta, kun näin kyyhkysparven kultaisissa, hennoissa kahleissaan, Ukrainan ja Venäjän tilanteesta, kun seisoin aavikolla joka puolella silmänkantamattomiin jatkuvien hautaristien keskellä, se oli minulle vanhan maailman kuolema ja nyt, Uuden maailman alku.  Kaikki on tapahtunut. Kaikki nämä asiat ovat todella tapahtuneet.
En tiedä, miksi juuri minulla on tässä elämässä avautunut tämä näkijyys, mutta otan sen vastaan nöyrin mielin ja kiitollisena, ymmärtäen, että meissä kaikissa on tämä sama ominaisuus, mahdollisuus ja lahja. Toiselle avautuu parantajan tie, toiselle näkijän, toiselle taiteen kautta kanavoiminen. Osa luo myös uutta maailmaa.
Avaa omaa sydäntäsi. Mikä on sinun kanavasi? Onko sinun tehtäväsi vielä sinulta salattu, onko se aukenemassa vai etkö ole huomannut sen olevan jo täydessä käynnissä? Vai tiedostatko ja toteutatko tuota tehtävää jo, olet jo toteuttanut ehkä kauankin? Onko tehtäväsi kasvien, ihmisten vai palvelemisen parissa. Nykyisessä, tässä hetkessä näkyvässäkin maailmassa tarvitsemme rakkautta, lempeyttä, tilannetta ja syvyyttä ymmärtävää energiaa. Onko tehtäväsi kotona uuden ajan lapsien, viisaiden valosielujen hoivaajana, maaseudun tai luonnon, puhtaan ja ravitsevan ruoan tai taiteen, ehkä hoivaamisen parissa?
Luodaan rakkaat! Luotetaan ja luodaan!
Kaikki tulee tapahtumaan juuri oikein.
Vanha maailma tekee kuolemaansa, rakenteet sortuvat, luhistuvat ja takertuvat kaikkeen, mihin voivat. Seisotaan kuitenkin luottamuksessa, rauhassa ja luodaan uutta maailmaa, sillä tyhjyyttä ei tule olemaan.
Uusi nousee samalla kun vanha lakkaa olemasta. Tyhjiö täyttyy aina. Se on universaali laki.
Meidän vartiovuoromme tehtäväksi jää täyttää se valolla. Näen, että se on jo alkanut. Isosti. Jokainen osanen on tärkeä.
Sinäkin olet valkoisen nosturin ohjaimissa. Tekemässä Valon ja uuden maailman rakennustyötä.
Valoterveisin Pauliina

Jaa:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial