Pimeintä on ennen aamunkoittoa

8.11.21 | Uncategorized | 0 Kommenttia

Talvista huomenta meidän tuvasta!

Lunta tulla tuprahti pihamaan valkeaksi ja sekös ilahduttaa niin isompien, kuin pienempienkin mieltä.

Joulukuu lähestyy huimaa vauhtia ja paljon erilaisia mietteitä ja fiiliksiä risteilee mielessä.

Olen puhunut paljon uuden maailman luomisesta ja konkreettisten askeleiden ottamisen tärkeydestä meidän aivan jokaisen kohdalla, jotta tuo uusi maailma alkaa ilmentyä todellisuudessamme.

Kun jokainen toteuttaa sydämensä haaveita ja unelmia pala kerrallaan fokus sellaisessa maailmassa, jollaista haluaa arjessaan ja juhlassaan todeksi elää, siitä se alkaa muotoutua. Asia ja pala kerrallaan, ensin omassa arjessa, siitä kun jakaa ystäville ja tuttaville fiiliksiä, se inspiroi heitä ottamaan omat askeleensa omia haaveitaan kohden.

Tästä alkaa punoutua valoverkko, joka saa ensin pienempiä alueita tuikkimaan ja valo hiljalleen laajenee, uudet tuulet puhaltavat ja rohkeus kuunnella sydäntään ja alkaa toteuttaa sydämensä toiveiden mukaista elämää, laajenee ja valtaa alaa.

Tämä on mitä ihanin kasvava lumipallo, josta hyötyvät aivan kaikki! Lopulta kysymys on rohkeudesta ja siitä, että aloittaa, edes jostain! Vaikka ihan pienestäkin asiasta.

Päämäärään pääsee ottamalla askelia. Askelet voivat olla minkä kokoisia tahansa!

Meidän tuvassa on nyt inspiroitu ja inspiroiduttu urakalla!

Perheen yhteisiä unelmia on toteutettu ja puhuttu, asetettu intentioita ja sanottu haaveita ääneen. Se on inspiroivaa!

Minä olen kertonut unelmistani siitä, miten perheen ruoka tulisi mahdollisimman pitkälle omalta pihalta. Kasvikset kasvimaalta ja kasvihuoneesta, marjat luonnosta, samoin kuin sienet.

Kanala oli unelma vielä ei niin kovinkaan kauan sitten. Nyt miehen kanssa tänään keräsimme lämpimiä munia munintapesistä, ruokimme ja juotimme kanoja, puhdistimme kanalaa ja haimme kanoille kiviä samalla kun haimme puita tuvan leivinuuniin ja saunaan. Yksi unelma on siis unelmoitu ja luotu todeksi!

Aamulla pannulla tirisevä munakas on iloisen keltainen, terveen värinen ja tiedämme, mistä syömämme ruoka on todella tullut ja miten kanat voivat!

Varsinaista iloa minulle tuottaa se, kun kanat lauhemmalla kelillä tepastelevat ja kuopivat vapaana pihallamme Urpo Junttila- kukon johdolla. Välillä Urpo kiekuu komeasti, kuin ylpeänä siitä, että hänellä on tämä parvi tässä hoidettavanaan! Hämärän laskeutuessa kanalan ovelta kuuluu monta komeaa kiekaisua, kun Urpo kutsuu kanalaumaansa kokoon kanalaan paluuta varten.

On hupaisaa seurata miten kanat kuopsuttavat puutarhassa matoja ja viipottavat lasten perässä, kun he leikkivät pihalla. Odotan innolla kesää, että miten somalta näyttää, kun ruusupensaat ovat kukassa ja kanat tepastelevat niiden keskellä! 

Mies on kertonut myös hieman omista unelmistaan kotimme ja perheemme tulevaisuudennäkymien suhteen. Jääköön nämä vielä salaisuudeksi.

Elämä kulkee ja kuljetaan me virran mukana. Paljon yhteisiä unelmia on elämän haasteista huolimatta! 

Ensi keväänä pieni maalaispihapiirimme kasvaa kahdella possulla, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tarkoituksena on taas asteen lisätä omavaraisuutta possunlihan muodossa oman perheen pöytään.

Opetellaan asia kerrallaan. Virallisista asioista täytyy ottaa selvää taas hippusen lisää, jotta osaamme edetä oikein näissäkin asioissa. Jos sinulla on kokemusta asioista, mitä pitää tehdä, kuulen neuvoja todella mielelläni ja kiitollisuudella!

Kesälampaitakin haaveilimme, mutta etenemme nyt tässä järjestyksessä, koska ajattelen porsaiden olevan järkevämpi hankinta tässä kohtaa. Se, tuleeko meille villapossuja vai tavallisia possuja, on vielä hieman auki. Todennäköisesti tavallisia, siltä näillä näkymin näyttää.

Kun tämä askel on otettu ja opeteltu elämään kanojen ja possujen kanssa niitä hoivaten, mietimme, mikä on seuraava askel.

Onhan hoidettavana kodin ja lasten lisäksi puutarha ja uutena asiana myös unelmana ensi kesäksi lavatarhan lisäksi laittaa kasvimaahan ainakin perunaa ja sipulia, sekä porkkanaa tavoitteena lisätä omasta maasta nostettavia pöydän antimia ja ruoan puhtausastetta. Jännä nähdä, miten kaikki onnistuu.

Lisäksi mieheni poisti maan pintakerroksen rikkaruohojen takia jo nyt syksyllä. Kitkentää ajattelin vähentää katteen avulla, jota saan ruohonleikkuu jätteestä ainakin osakseen. Katsotaan, mitä muuta keksin katteeksi kasvimaalle.

Yrtit ja lääkekasvit, sekä villiyrtit näen tärkeänä osana puutarhamme antimia. Haaveena on laajentaa talveksi kuivattavaa yrttivarastoa niin, että saisimme niistä teetä ja luonnollista hoivaa ja tukea terveydelle.

Nytkin minttu hoitaa vatsavaivoja, laventeli rauhoittaa ja poimulehti auttaa hormonaalisissa asoissa. Luonnon lääkekaappi tarjoaa valtavasti voimaa ja sen opiskeleminen vaikka ihan kasvi kerrallaan on mielettömän upeaa! 

Sen olen jo puutarhan kanssa touhutessa huomannut, että armollisuus on tärkeää.  Asioita oppii ja kuvio ja toteutus ja lopputulos ovat joka vuosi erilaisia ja erin näköisiä. 

Myös oma jaksaminen ja elämäntilanteet vaihtelevat. Pikkuhiljaa eteneminen on järkevää. Kuten myös se, että epäonnistumisia ei ole, on vain oppimista ja uusia yrityksiä ja inspiraatioita.

Ei ole väärin hylätä jotain ajatusta tai vaihtaa suunnitelmaa. Se on jatkuvuuden juju. Jatkuva inspiraation kirjo ja kokeilemisen tuoma ilo ja innostus.

Jos tulevaisuudessa pystyisin jäämään ihan tähän kotiin touhuamaan lasten, eläinten, puutarhan ja kodin kanssa lisänä pieni verkkokauppa ja mahdollisesti energia ja enkelihoitajan palvelut,  tämä olisi valtavan suuren ja kauniin unelman toteutuminen. Askel kerrallaan sitä kohden. Se on minun haaveeni ja unelmani.

Irtaantua mahdollisuuksien mukaan oravanpyörästä ja tehdä työtä, josta sydämestään nauttii ja joka tuntuu oikealta ja tukee omia arvoja.

Toivottavasti tähän omalla tavallaan saadaan jossain kohtaa mukaan koko perhe. Lapset leikkimässä ja touhuamassa puutarhassa ja eläinten kanssa, arkisia ja tavallisia asioita ja askareita. Niitä parhaita hetkiä!

Mistä sinä unelmoit?

Mitä askeleita sinä voisit ottaa kohti omia unelmiasi ja syämesi toiveiden mukaista elämää? Vai elätkö sitä jo kokonaan tai osittain?

Luomme itse omat esteemme ja myös mahdollisuutemme.

Se, mitä meiltä kysytään, on heittäytymiskyky, mielikuvitus ja ennenkaikkea rohkeus! Anna mennä ystäväni! 

Inspiraatioterveisin Pauliina!

Valoisa tervehdys pimeän marraskuun keskeltä!

Loka ja marraskuu kauhaisi ainakin minut oikein kunolla otteeseensa kesän ja alkusyksyn jälkeen. Kävikö sinulle samoin?

En pitänyt varsinaisesti kesästä kiinni tai edes haikaillut sen päättymistä. Jokin osa minussa innolla halusi astua uuteen. Tietämätön on myös onnellinen 😀

Sielutietoisuus minussa tiesi, että minkään valtakunnan hätää ei ole ja energeettisesti oikein odotin tulevaa, janosin mennä muutoksia kohti, sillä vaistosin intoni alla, että niitä on tulossa.

No, niitä totisesti oli tulossa ja energia leijuu edelleen sellaisena, että muutoksille on sijansa ja olo on kuin jännittävässä odotushuoneessa.

Malttamattomana kaipaisi tapahtumia ja tietoa, minkä laatuisia muutoksia on tulossa.

Tämä aika on yllättänyt pimeydellään. Ainahan syksyn ja talven tullessa on pimeää, mutta aistitko sinä tämän painostavan ja pimeän energian? Olen sanonut monta kertaa tänä syksynä, että tätä pimeyttä kuvaa loistavasti sana kaikennielevä.

Aiempina vuosina normaalista fyysisestä pimeydestä olen selvinnyt takkatulen ja kynttilöiden ja kivojen tekemisten ja ystävien avulla. 

Nyt pimeys on niinkuin ennenkin, mutta tämä energia..Kuin valtava raskas pilvi yllä, kuin hetki ennen puhdistavaa ja vapauttavaa ukkosta.

En lue uutisia, katso televisiota tai käytä juuri lainkaan somea. 
Poistin instagramin, myös hyvää tarkoittavista tiedottavista kanavista olen pitäytynyt mahdollisuuksien mukaan poissa.

En halua antaa energioistani enää yhtään kaaokseen. Meissä on valtava luomisvoima jo siinä, mihin kohdistamme vaikkaa ihan silkasta mielenkiinnosta johtuen energiamme.

Vahvistamme tällöin omassa maailmassamme näitä energioita. Kaaos, taistelu, vastakkainasettelu, viha, epätasapaino, epävarmuus ja pelot, oikeuden jahtaaminen ja kokemus oikeuden puuttumisesta.

Olen päättänyt, että näille asioille en energioitani anna, mikäli suinkin ihmisyys minussa malttaa olla sen tekemättä.

Mitä haluan? Haluan rauhaa, valoa tähän pimeään. Iloa ja ystäviä, perheen lämpöä, toivoa, kauneutta. Ja minä jos kuka voin niitä omaan elämääni luoda ja tuoda tietoisesti valitsemalla yhä uudelleen paremmin. Sinäkin voit. Luomme kokoajan tulevaa nykyistä. Luodaan hyvin.

Syyllistyminen ja turhautuminen ei kannata. Ihmisyys on meissä ja opimme sen avulla kokoajan äärettömän arvokkaita asioita ja vaihtelevuus kuuluu elämään. Erilaiset valinnat eri hetkissä kuuluvat elämään, koska opimme niistä ja sitä olemme täällä maapallolla tekemässä, oppimassa <3 Oppimassa reittiä valon ja oman puhtaimman olemuksen luo.

Päällemme heitetään negaation ja unohduksen verkko kun tulemme tänne. Koska sielu puhtaassa tietoisuudessaan ja täydellisessä rakkaudessaan ei tiedä negaatiosta. Ja jotta voimme täydesti olla tietoisia, tulemme tänne osana Jumalaa oppimaan negaation, jota Puhdas Jumaluus ei tunne. 

Negaation voi oppia vain unohtamalla ainoan todellisen olevaisuutemme, valon. Saamme tilalle pimeyden ja matalan energian illuusion ja näytelmän, harhan, joka tuntuu todelta. Se on fyysinen, aineellinen ja silti katoava kun tarpeeksi aikaa kuluu.

Kaikki katoaa ajan hampaaseen aikanaan. Kaikki muu, paitsi todellinen pohjimmainen kauneus ja olomuotomme meissä, Jumaluus ja rakkaus.

Tämä pimeä on osa matkaa. Paljon ihmisiä herää nyt. Kipeiden, raskaiden ja järkyttävienkin tapahtumien kautta valtaisa määrä sieluja oppii negaatiosta. He huomaavat, oivaltavat ja heräävät.

Silmien aukeaminen voi olla pelottavaa, uutta, shokeeraavaa oivaltamista. Tai voi olla valittuna nukkua tämä elämä ja omalla unellaan tehdä tätä tehtäväänsä tässä ajassa monia muita sieluja palvellen, jotta he näkisivät tai oivaltaisivat. Kaikki sielut ja kaikki polut täällä ovat Pyhiä.

Tarkoituksenmukaisia. Kaikki valinnat lopulta oikeita ja Korkeinta matkaa palvelevia. Ihmisyys meissä ei aina tätä voi tai halua ymmärtää. Sekin on oikein.

Avaudumme sen mukaan, mitkä ovat olleet valintojamme sielunsuunnitelmamme mukaan, jonka olemme tehneet ennen tänne tuloamme.

Tänä aikana teemme maapallona valtavaa puhdistumista, siirtymää fyysisessä kehossa Korkeampiin energioihin.

Tällainen ei ole aiemmin ollut fyysisessä olomuodossa mahdollista. Nyt se tapahtuu ja siksi poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisten tapahtumien ja energioiden ilmenemisen fyysiellä tasolla jota elämme, jonka näemme ja tässä todentuntuisessa harhassa koemme.

Valtava energiamuutos tapahtuu parasta aikaa. Valo ja tietoisuus lisääntyy. Tapahtuu transformaatio. Jokainen meistä on osana sitä omalla ennalta suunittelemallaan roolilla. Et voi tehdä mitään väärin. Kaikki tiet vievät niin sanotusti roomaan.

Pimeä syleilee, mutta annetaan sen syleillä. Valoa tarvitaan, joten anna valosi loistaa, nauti jokaisesta valonpilkahduksesta, joita muut sielut tarjoavat.

Voimauta, voimaannu ja käytä energiasi ja valosi hyvin. Sytytä fyysisiä valoja, henkisiä valoja ja nauti molemmista. Kynttilöitä, takkatulta, tunnelmavaloa, rakkautta, toivoa, iloa, naurua, antautumista, puhdistavia kyyneleitä,  rauhan tilan tietoista luomista. Hiljaisuutta ja hiljentymistä. Mikä auttaakin sinua loistamaan kirkkaammin ja näyttämään valoa muille. 

Ole valo ja näe valo. Sen avulla näemme pimeässä. Taluta ja tukeudu. Pidetään käsistä kiinni tässä syväsukelluksessa. Kellu, anna virran viedä. Valo on katoamaton. 
Muutoksia tulee. Suhtaudu niihin antautuen, rakkaudella ja suurella ymmärryksellä siitä, että kaikki tapahtuu muuttuvan maailman vuoksi. Valon vuoksi. Kun valo kasvaa, vastavoimat aktivoituvat yhä hurjemmiksi.
Kannetaan viisaissa sydämissämme kaiken ylittävää rakkauden ja ohjauksen voimaa.
Tällä polulla emme voi eksyä.
Valoa lähettäen Pauliina

Jaa:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial