Talvista huomenta meidän tuvasta!

Lunta tulla tuprahti pihamaan valkeaksi ja sekös ilahduttaa niin isompien, kuin pienempienkin mieltä.

Joulukuu lähestyy huimaa vauhtia ja paljon erilaisia mietteitä ja fiiliksiä risteilee mielessä.

Olen puhunut paljon uuden maailman luomisesta ja konkreettisten askeleiden ottamisen tärkeydestä meidän aivan jokaisen kohdalla, jotta tuo uusi maailma alkaa ilmentyä todellisuudessamme.

Kun jokainen toteuttaa sydämensä haaveita ja unelmia pala kerrallaan fokus sellaisessa maailmassa, jollaista haluaa arjessaan ja juhlassaan todeksi elää, siitä se alkaa muotoutua. Asia ja pala kerrallaan, ensin omassa arjessa, siitä kun jakaa ystäville ja tuttaville fiiliksiä, se inspiroi heitä ottamaan omat askeleensa omia haaveitaan kohden.

Tästä alkaa punoutua valoverkko, joka saa ensin pienempiä alueita tuikkimaan ja valo hiljalleen laajenee, uudet tuulet puhaltavat ja rohkeus kuunnella sydäntään ja alkaa toteuttaa sydämensä toiveiden mukaista elämää, laajenee ja valtaa alaa.

Tämä on mitä ihanin kasvava lumipallo, josta hyötyvät aivan kaikki! Lopulta kysymys on rohkeudesta ja siitä, että aloittaa, edes jostain! Vaikka ihan pienestäkin asiasta.

Päämäärään pääsee ottamalla askelia. Askelet voivat olla minkä kokoisia tahansa!

Meidän tuvassa on nyt inspiroitu ja inspiroiduttu urakalla!

Perheen yhteisiä unelmia on toteutettu ja puhuttu, asetettu intentioita ja sanottu haaveita ääneen. Se on inspiroivaa!

Minä olen kertonut unelmistani siitä, miten perheen ruoka tulisi mahdollisimman pitkälle omalta pihalta. Kasvikset kasvimaalta ja kasvihuoneesta, marjat luonnosta, samoin kuin sienet.

Kanala oli unelma vielä ei niin kovinkaan kauan sitten. Nyt miehen kanssa tänään keräsimme lämpimiä munia munintapesistä, ruokimme ja juotimme kanoja, puhdistimme kanalaa ja haimme kanoille kiviä samalla kun haimme puita tuvan leivinuuniin ja saunaan. Yksi unelma on siis unelmoitu ja luotu todeksi!

Aamulla pannulla tirisevä munakas on iloisen keltainen, terveen värinen ja tiedämme, mistä syömämme ruoka on todella tullut ja miten kanat voivat!

Varsinaista iloa minulle tuottaa se, kun kanat lauhemmalla kelillä tepastelevat ja kuopivat vapaana pihallamme Urpo Junttila- kukon johdolla. Välillä Urpo kiekuu komeasti, kuin ylpeänä siitä, että hänellä on tämä parvi tässä hoidettavanaan! Hämärän laskeutuessa kanalan ovelta kuuluu monta komeaa kiekaisua, kun Urpo kutsuu kanalaumaansa kokoon kanalaan paluuta varten.

On hupaisaa seurata miten kanat kuopsuttavat puutarhassa matoja ja viipottavat lasten perässä, kun he leikkivät pihalla. Odotan innolla kesää, että miten somalta näyttää, kun ruusupensaat ovat kukassa ja kanat tepastelevat niiden keskellä! 

Mies on kertonut myös hieman omista unelmistaan kotimme ja perheemme tulevaisuudennäkymien suhteen. Jääköön nämä vielä salaisuudeksi.

Elämä kulkee ja kuljetaan me virran mukana. Paljon yhteisiä unelmia on elämän haasteista huolimatta! 

Ensi keväänä pieni maalaispihapiirimme kasvaa kahdella possulla, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tarkoituksena on taas asteen lisätä omavaraisuutta possunlihan muodossa oman perheen pöytään.

Opetellaan asia kerrallaan. Virallisista asioista täytyy ottaa selvää taas hippusen lisää, jotta osaamme edetä oikein näissäkin asioissa. Jos sinulla on kokemusta asioista, mitä pitää tehdä, kuulen neuvoja todella mielelläni ja kiitollisuudella!

Kesälampaitakin haaveilimme, mutta etenemme nyt tässä järjestyksessä, koska ajattelen porsaiden olevan järkevämpi hankinta tässä kohtaa. Se, tuleeko meille villapossuja vai tavallisia possuja, on vielä hieman auki. Todennäköisesti tavallisia, siltä näillä näkymin näyttää.

Kun tämä askel on otettu ja opeteltu elämään kanojen ja possujen kanssa niitä hoivaten, mietimme, mikä on seuraava askel.

Onhan hoidettavana kodin ja lasten lisäksi puutarha ja uutena asiana myös unelmana ensi kesäksi lavatarhan lisäksi laittaa kasvimaahan ainakin perunaa ja sipulia, sekä porkkanaa tavoitteena lisätä omasta maasta nostettavia pöydän antimia ja ruoan puhtausastetta. Jännä nähdä, miten kaikki onnistuu.

Lisäksi mieheni poisti maan pintakerroksen rikkaruohojen takia jo nyt syksyllä. Kitkentää ajattelin vähentää katteen avulla, jota saan ruohonleikkuu jätteestä ainakin osakseen. Katsotaan, mitä muuta keksin katteeksi kasvimaalle.

Yrtit ja lääkekasvit, sekä villiyrtit näen tärkeänä osana puutarhamme antimia. Haaveena on laajentaa talveksi kuivattavaa yrttivarastoa niin, että saisimme niistä teetä ja luonnollista hoivaa ja tukea terveydelle.

Nytkin minttu hoitaa vatsavaivoja, laventeli rauhoittaa ja poimulehti auttaa hormonaalisissa asoissa. Luonnon lääkekaappi tarjoaa valtavasti voimaa ja sen opiskeleminen vaikka ihan kasvi kerrallaan on mielettömän upeaa! 

Sen olen jo puutarhan kanssa touhutessa huomannut, että armollisuus on tärkeää.  Asioita oppii ja kuvio ja toteutus ja lopputulos ovat joka vuosi erilaisia ja erin näköisiä. 

Myös oma jaksaminen ja elämäntilanteet vaihtelevat. Pikkuhiljaa eteneminen on järkevää. Kuten myös se, että epäonnistumisia ei ole, on vain oppimista ja uusia yrityksiä ja inspiraatioita.

Ei ole väärin hylätä jotain ajatusta tai vaihtaa suunnitelmaa. Se on jatkuvuuden juju. Jatkuva inspiraation kirjo ja kokeilemisen tuoma ilo ja innostus.

Jos tulevaisuudessa pystyisin jäämään ihan tähän kotiin touhuamaan lasten, eläinten, puutarhan ja kodin kanssa lisänä pieni verkkokauppa ja mahdollisesti energia ja enkelihoitajan palvelut,  tämä olisi valtavan suuren ja kauniin unelman toteutuminen. Askel kerrallaan sitä kohden. Se on minun haaveeni ja unelmani.

Irtaantua mahdollisuuksien mukaan oravanpyörästä ja tehdä työtä, josta sydämestään nauttii ja joka tuntuu oikealta ja tukee omia arvoja.

Toivottavasti tähän omalla tavallaan saadaan jossain kohtaa mukaan koko perhe. Lapset leikkimässä ja touhuamassa puutarhassa ja eläinten kanssa, arkisia ja tavallisia asioita ja askareita. Niitä parhaita hetkiä!

Mistä sinä unelmoit?

Mitä askeleita sinä voisit ottaa kohti omia unelmiasi ja syämesi toiveiden mukaista elämää? Vai elätkö sitä jo kokonaan tai osittain?

Luomme itse omat esteemme ja myös mahdollisuutemme.

Se, mitä meiltä kysytään, on heittäytymiskyky, mielikuvitus ja ennenkaikkea rohkeus! Anna mennä ystäväni! 

Inspiraatioterveisin Pauliina!

Hei rakas lukijani!
Ensilumi leijaili maahan yhtä varmasti, kuin aurinko nousee joka aamu, katsomatta siihen, millaista aikaa elämme.

Tämä aika on koetellut minua. Se on koetellut varmasti tavallaan myös sinua ja monia muita.
Minulla on niinkuin moni tietääkin, ollut tänä syksynä aika, jolloin oikeudentaju olisi ollut helpompaa heittää romukoppaa, kuin pitää siitä kiinni ja seisoa sen takana, mitä pitää oikeana.

On ollut järkyttävää huomata, miten vietävissä monet ihmiset ovat. Jokainen tekee toki oman arviointikykynsä mukaan päätöksen, mitä asioista ajattelee. Näin sen kuuluukin olla. Mutta sen pitäisi olla sallittua aivan meille jokaiselle ja tätä oikeutta tasa-arvoisuuteen meiltä on yritetty viedä pukien tämä epäoikeudenmukaisuus milloin terveydellisen turvallisuuden, toisista huolehtimisen ja milloin mihinkin valeasuun, johon on helppo haksahtaa.

Olen ollut uupunut ja hakeuduin sen, lääkehaitan ja muutaman muun syyn vuoksi avun piiriin. Tuo apu jäi yllätyksekseni valitettavan pieneksi, mutta painostusta maskittomuudestani johtuen sain senkin edestä, sekä minulta evättiin minulle kuuluva hoito suurelta osin tähän asiaan vedoten. Mihinkään tasaveroiseen hoitoon maskillisten kanssa en päässyt. Olin karjaa. Ryhmät ym evättiin. Minun odotettiin istuvan erilläni muista ryhmien ajan ja kun ryhmät olivat ohi, sillä ei enää ollut väliä vaan kaikki istuivat samassa tilassa. Maskeja pitävät vetivät tupakkaa, kiskaisivat maskit hihaan ja tupakan jälkeen sama maski naamaan. Hyvesignalointi oli vallalla. Terveyden kanssa tällä ei ollut tekemistä muutoin, kuin puheen tasolla. Hoitaja minussa halusi oksentaa. Tämä eriarvoistaminen oli hurjaa todeta. Voimat olivat vähissä ja siitä huolimatta alkoi omien ja monien, monien muiden kaltaisteni oikeuksien puolesta toimiminen. Valitukset on tehty ja potilasasiamieheen, sekä lakimieheen on oltu yhteydessä. Nyt odotellaan.

Aivan käsittämätöntä, miten korruptoituneita ovat monet terveydenhuollossakin toimivat tahot. Surullista, mutta nyt se on näkyvää. Se mikä tulee näkyviin, voidaan puhdistaa. Piilosta sakkaa on vaikea saada pois. Vaikka tämä tällainen vaatii voimia, jaksetaan silti.

Jos näet asian välinpitämättömyytenä, poistu blogistani, tämä ei ole sinua varten. On aika puhua suoraan ja totuudellisesti. Se, mihin meille nyt perustetaan asioita, on suurelta osin ilmaa. Tietoa on kuitenkin saatavilla. Kunhan katsoo ohitse sen, minkä sinun halutaan näkevän ja näkee sinne, mitä sinulta yritetään piilottaa. 

Uuden ajan luominen on moninaista työtä. Välillä se vaatii ponnistelua, välillä värähteiden kohottamista, jotta maailma heijastuisi kauniimmin meidän todellisuuteemme. Olipa tehtäväsi tällä hetkellä millainen tahansa, muista rakas oma rohkeutesi, oma totuutesi ja oma luomisvoimasi.

Sairaalasta päätin tulla kotiin ja tällä hetkellä olen täysin lääkkeetön ja voin hetki hetkeltä paremmin. Tunne siitä on vahva, että minua todella ohjataan tuolta jostain sieluni valitsemalla polulla kohden jotain, mitä olen valinnut.

Epäoikeudenmukaisuutta en ole hyväksynyt koskaan enkä arvottamista eri lokeroihin. Opettelen kovasti sitä tasapainoa, missä kohtaa on aika seistä selkä suorana ja sanoa mielipiteensä kirkkaasti ääneen kaikkien kuullen, ja milloin on aika nostaa omaa olotilaa sellaiseksi, missä on itselleen ihanin olla.

Se, mikä todella saa sinut onnelliseksi, hymyn huulille ja rentoutuneen olon virtaamaan lävitsesi, ei voi mitenkään olla pahasta. Oli tilanteesi mikä hyvänsä, tee nuita asioita. Koska voimaantuneita ihmisiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Maailma ei kaadu, vaikka ottaisit päiväunet. Saunan voi lämmittää hieman aiempaa useammin. Hiljaiselle metsäkävelylle olisi juuri nyt sopiva hetki..Lähde vain! Nappaa lyhty mukaan jos hämärä on ehtinyt. 

Voimaantuminen on se, millä selviämme tästä. Me, jotka olemme väsyneitä. Hienoa, jos olet voimissasi. Itse tein ison siirron itselleni, poistin instagramin kokonaan ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi.

Unelmani on, että instagrami olisi voimauttava paikka täynnä kauneutta, inspiraatioita ja ihania ihmisiä. Nyt nykyinen tilanne ja siitä tulviva informaatio vei voimia ja päätin luopua tuosta niin kauan tärkeänä osana toimineesta alustasta elämässäni. Ja ah, mitä sainkaan! Mielenrauhaa! Paljon, paljon helpotusta ja mielenrauhaa.

Kaikki tarvittava tieto on virrannut luokseni, enempää en tarvitse. Ja en todellakaan jää mistään paitsi. Ehdin enemmän olla läsnä ja kirjoittaa vaikkapa tätä blogia teille <3 

Meidän tehtävämme on voimautua. Rauhoittua. Irrottautua koukuista ja olla tarvittaessa rohkeasti totuuden ja oman sydämen äänen puolella. Kahtiajaolle ei kannata antaa energioitaan. Oikeuden tapahtumiselle voimiensa mukaan. Sydämesi kyllä kertoo, milloin on minkäkin aika.
On myös tilaa rakentaa, aikaa rakentaa jotain ihan uutta ja kaunista. Mutta jos nyt ei ole voimia, eikä ihan lähde, niin älä huoli, et ole ainoa uupunut. On myös aikaa levätä ja luoda valonpilkahduksia, sirotella niitä pimeään ja auttaa itseään ja muitakin eteenpäin näiden sädehtivien pienten keitaitten turvin.

Katso vaikka pimeässä talviyössä leijailevia hiutaleita, pakkasaamun aurinkoa ikkunaa vasten versoneiden jääkukkien kimalluksessa. Kuuntele pihamaan hiljaisuutta, tai aisti saunan rentouttavaa lämpöä pitkän päivän jälkeen.
Kauneus ei ole maailmasta kadonnut.

Unessa näin, miten Äiti maa menee tiukan kanavan läpi, jota ympäröivät putoukset. Puhdistus, nousee tietoisuuteen. Uden ajan ja uuden maan syntymä. Halu luovuttaa hetkeä enen, kuin helpottaa. Lopputuloksena jotain aivan uuta, kauan odotettua ja äärimmäisen kaunista.
Jotain, mitä emme osanneet kuvitellakaan.

Levähdetään aina kun ei niin purista, satu tai ahdista. Ja hengitetään.
Tämä tapahtuu kyllä. Vain sillä, miten reagoimme, on merkitystä.Se luo kuvamme, se luo maailmamme.

Ripustellaan tunnelmavaloja ja halataan kun tavataan. Pimeässä tosiaan on valonpilkahduksia. Jokainen luo omansa.

Eikä pilkahduksesta toiseen ole lopulta kuitenkaan kovin pitkä matka.

Rakkaudella Pauliina

Jaa:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial